Nyyssösten suvun historia

Nyyssöset Säämingissä
Nyyssöset Joroisissa
Nyyssöset Pieksämäellä
Nyyssöset Suonenjoella

Suvun nimet
Sukuvaakuna

Nyyssöset Pieksämäen (Jäppilä) seuduilla
Ari Kankkunen, Varkaus

Ensimmäinen merkintä Jäppilän Nyyssösistä löytyy Tossavalansaaresta, jonne eräs Nyyssösten sukuhaaran jäsen on muuttanut Säämingistä tai Joroisten Savuniemeltä. Ensimmäinen Nyyssönen on Vesikansan neljänneksen Hietaisten kymmenyskunnan nokkaveroluettelossa vuonna 1635 mainittu Heikki Nyyssönen vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa (toisessa yhteydessä mainittu samassa asiakirjassa vain yksi tytär) sekä Paavo ja Lauri Nyyssönen vaimojensa kanssa. Mainittakoon, että Nyyssöset saapuivat Tossavalansaareen ennen Suhosia, jotka muuttivat seudulle vuonna 1638.

Kantatila Kähkölä

Kähkölän ensimmäinen Nyyssönen-niminen isäntä, Juho Nyyssönen, mainitaan vuosina 1639-1651 Utrialan kylässä, joka kuului Hietaisten kymmenyskuntaan. Tämän Juhon yhteydessä vuonna 1646 mainitaan Ihannus Kakkisen autio. Tällöin ko. Kakkinen joutui muuttamaan Juhon tieltä eränautinta-alueelleen Karttulaan kapinoituaan Olavinlinnan isäntää (Göstin Finck) vastaan, ja Juho sai ilman ehtoja silloisella Haapaniemellä Syvänsin rannalla olevan Kähkölä 1 tilan.

Kähkölän tila sijaitsee noin 3,5 km:n päässä Jäppilän kirkolta Maavedelle päin, aivan Salmen lavan lähistöllä. Tila mainitaan arviokunnan numerolla 686 Haapaniemi-nimisenä veronkantoluetteloissa vuonna 1664. Kähkölä jakaantui myöhemmin kolmeen osaan: Kähkölä 1 = Niilola, Kähkölä 2 = Tissala ja Kähkölä 3 = Honkala.

Kähkölä 1 todettiin vuonna 1778 toimitetussa isojaossa 11 000 hehtaarin suuruiseksi. Veronkantoluettelot kertovat, että talo oli hyvin vauras ja sillä oli paljon veroyksiköitä. Veronsa kuninkaalle Nyyssöset maksoivat säännöllisesti, koska luetteloista ei löydy huomautuksia maksujen laiminlyönneistä. Todettakoon, että näihin aikoihin monet talot jäivät autioiksi, koska eivät pystyneet maksamaan verojaan kirkolle eikä kruunulle.

Kähkölä 1 on myyty 1920-luvulla Kauhasille. Paikalla on asunut myös Hyvärisiä, ja heitä ennen Keinäsiä, jotka ovat tulleet Leppävirralta. Nykyisestä kantatilasta Kähkölä 1:stä ei ole jäljellä mitään. Vanha päärakennus on hävinnyt noin 1960-luvulla. Tila on jaettu useisiin eri tiloihin, joista suurimmat ovat Lystilä, jota isännöivät Sormuset sekä Tissala, joka on Tenhusten hallussa. Tenhusten paikalla on aikaisemmin asunut Karjalaisia. Kävin joitakin vuosia sitten vierailulla Tenhusilla Veikko Nyyssösen kanssa ja sain isännältä muistitietoa talon sijainnista ja kuvauksen pohjapiirustuksesta. Tenhusten talon sokkelikivessä on vielä nykyäänkin selvästi erottuva teksti "Käh...", liekö vanha kylän rajakivi?

Tihusniemi ja Tossavalansaari

Vuoden 1658 manttaaliluettelossa mainitaan Utrialan kylässä Heikki Nyyssösen talo, ja myös Heikin vaimo on mainittu. Tässä samassa luettelossa mainitaan lisäksi Paavo Nyyssönen vaimonsa kanssa Tikkalanmäen kylässä! Seuraavan kerran Nyyssösiä havaitaan vuonna 1693 Pieksämäen pitäjän Tossavalansaaressa.

Vuonna 1722 Tihusniemessä (Tihusniemi 1) on isäntänä ollut Juho Nyyssönen yhdessä Pekka Utriaisen kanssa. Tossavalansaaressa esiintyy Paavo Suhonen, joka solmi vanhoilla päivillään toisen avioliiton Paavo Nyyssösen lesken Malin Matilaisen kanssa, joka kuoli vuonna 1737. Sotilas Paavo Nyyssönen ja Magdaleena Matilainen vihittiin vuonna 1723. Tätä Paavo Nyyssöstä ei vielä saatu varmasti yhdistettyä Nyyssösten sukuun, mutta yhteys Tossavalansaareen lienee selviö?

Vuonna 1724 Tihusniemi 2 isäntänä yhdessä Pekka Tikkasen kanssa mainitaan Jaakko Matilainen, joka on voinut olla em. Malin Matilaisen isä.

Olavi Suhonen on tehnyt mielenkiintoisen havainnon siitä, että Tossavalansaari 1 ja Tihusniemi 2 näyttävät olevan ehkä vaimojen kautta toistensa hallinnassa, koska mm. Paavo Paavonpoika Suhonenkin on sinne muuttanut isännäksi Suholansaaresta (Tossavalansaari). Tossavalansaari 1 oli merkitty kruununtaloksi ja Tossavalansaari 2, joka oli Olli Paavonpoika Suhosen hallinnassa, toimi Pieksämäen komppanian kapteenin vapaatalona.

Tossavalansaari jakaantui seuraavasti: Tossavalansaari 1 = Suhola, Tossavalansaari 2 = Eerikkala, Tossavalansaari 3 = Makkola, Tossavalansaari 4 = Kipero, Tossavalansaari 5 = Mustola, Tossavalansaari 6 = Nikkilä.

Huomiota kiinnittää se, että vuonna 1722 isonvihan jälkeen Längelmäki 6 (Virtasalmella) isännäksi tuli Juhan Rekonpoika Suhonen, josta ei ole varmuutta, tuliko hän sinne Savuniemeltä vai Tossavalansaarelta. Samoihin aikoihin myös Nyyssöset muuttivat samalle seudulle tai olivat olleet siellä jo aikaisemminkin, koska tällöin mainitut paikanimet (mm. Savuniemi) ovat käsittäneet suuriakin alueita. Nyyssösten asuttama talo oli Längelmäki 8.

Nyyssöset ja Suhoset Tossavalansaaressa Pieksämäen vanhimmassa rippikirjassa vuodelta 1721

Tossavalansaari 1 isännäksi Paavo Suhosen jälkeen on merkitty hänen poikansa Pekka, vaimonaan Kaisa Vauhkonen ja heille lapset Kaisa (merkintä avioitumisesta), Elina, Pekka, Matti ja Yrjö. Paavo Suhosen suurperheessä asui Pekan perheen lisäksi vielä Paavo Paavonpojan ja vaimonsa Elina Nyyssösen perhe: poika Paavo vaimonaan Elina Rautiainen, poika Olli, poika Pekka, tytär Magdaleena sekä tyttäret Anna ja Elina. Rippikirjasta löytyy vielä maininta mm. vanhus Olli Nyyssösestä sekä Tossavalansaari 1 torpparin leski Anna Mustosesta. Vielä loppupuolella mainitaan tytär Elina Nyyssönen, joka on naitu Haukivuorelle. Tämä Elina saattaa olla vanhukseksi mainitun Olli Nyyssösen ja Magdaleena Matilaisen tytär, jonka puoliso on Hannu Kääriäinen?

Rippikirjassa mainitut Nyyssöset, Mustoset ja Utriaiset lienevät asuneet tuolloin Tihusniemellä ja Utrialassa, vaikka heidät on tässä merkitty Saaren Suholaan (Tossavalansaari). Lieneekö tämä johtunut siitä, että Suhosten suvun Tossavalansaaren kantaisän toinen vaimo oli sotilas Paavo Nyyssösen leski Magdaleena Matilainen, jonka nimissä lienevät silloin vielä olleet Tihusniemen maakappaleet.

Lähde: Olavi Suhonen, Pieksämäki.