Historia
Nyyssösten Sukuseura ry
   

 

Nyyssösten suvun historia

Nyyssöset Joroisissa
Nyyssöset Pieksämäellä
Nyyssöset Suonenjoella

Suvun nimet
Sukuvaakuna

Nimet
Ari Kankkunen, Varkaus

Nyyssönen-nimen alkuperä

Nimi on ilmeisesti yhdistettävissä katolisen kirkon mukanaan tuomaan pyhimyksennimeen Dionysius, joka on ollut pyhimyskalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta vuoteen 1908. Kansankielellä siitä on käytetty mm. asuja Nisu ja Nisius. Nyyssönen on sukunimenä lähinnä keski- ja pohjoissavolainen (Joroinen, Jäppilä, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Suonenjoki, Varkaus, Virtasalmi). Vanhoissa lähteissä siitä on tietoja Juvalta (Lauri olli nyszen 1541), Säämingistä (an nysenn 1546, Hen nyssein 1552), Rautalammilta 1564 ja Etelä-Pohjanmaalta 1605. Sama etunimi sisältynee myös sukunimeen Nyysinen.

Nyyssölä-nimen alkuperä

Etelä-Pohjanmaalle, esim. Lappajärvelle ja Ähtäriin tulleiden Nyyssösten asuttamia taloja on kutsuttu nimellä Nyyssölä, josta on tullut myöhempien asukkaiden sukunimi. Esim. Dav. Tullila eller Nyyssälä 1840 Lappajärvi, Lauri Nyyssönen 1621–1634 Ähtärin Nyyssölän isäntä. Samalla tavalla on syntynyt vähäkyröläinen sukunimi Nyyssö.

Nissinen-nimen alkuperä

Nimestä Nissinen on 1500-luvun lähteissä merkintöjä melko runsaasti Savosta (Juva, Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesunlahti). Rautjärveltä on kirjattu 1589 Waske Nijssenson; tämä kirjoitusasu on sama kuin Nyyssösillä (Ari Kankkusen huom.). Nissisiä on asunut myös Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Myöhemmin Nissisten kanta-alueiksi ovat tulleet Raja-Karjala ja Ylä-Savo. Ylä-Savossa Nissiset levisivät Vieremän nykyisestä Nissilän kylästä, jossa asui Paavo Nissinen ainakin vuodesta 1546. Paavo Nissinen tai hänen sukunsa on oletettavasti muuttanut Savon pohjoisrajalle Joroisista.
Olavi Suhosen mukaan Rantasalmen Keriharjun neljänneskunnassa ja sen kolmannessa kymmenyskunnassa asui vuonna 1541 mm. Nissisiä.
Nissinen-nimen selvitys on otettu mukaan siksi, että kirjoitustapa Nÿssein muistuttaa asiakirjoissa erehdyttävästi Nissinen (Nijssein) -nimen kirjoitustapaa ja erehtyminen on hyvin mahdollista. Suvut voi kyllä erottaa toisistaan pitkän aikavälin tarkastelussa. Osalla Joroisista lähteneillä Nissisillä saattaa olla Nyyssösten juuret.

Lähde: Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet. Keuruu 1992.

Paikannimet

Muutamat paikannimet kulkivat suvun mukana paikkakunnalta toiselle. Haapalassa (Sääminki), Nyyssösten ensimmäisillä asuinsijoilla, esiintyy Sortavala-niminen järvi. Ko. nimi lienee tuotu asukkaiden mukana Sortavalan seutuvilta Laatokan Karjalasta. Nykyisin Haapalan kylä tunnetaan Muholana.
Kun Nyyssösten sukua muutti Jäppilään silloiselle Kakkilanniemelle, muuttui paikannimi Haapaniemeksi Säämingin Haapalan mukaan ja vanha nimi Kakkilanniemi häipyi unholaan. Kakkilanniemi puolestaan on saanut nimensä entisen asukkaansa Antti Kakkisen mukaan.
Kun Nyyssöset muuttivat Jäppilän Suontientaipale 6:sta Suonenjoen Sydänmaa 8:n Kivelään vuonna 1830, he veivät mukanaan Kaatronlampi-nimen. Nimi löytyy sekä Suontientaipaleelta Hietakylästä, että uusilta asuinsijoilta Sydänmaalta (Kaatrala).

Lähde: Paavo Nyyssönen, Vantaa

Nyyssönen-nimi Sukunimi-infossa

Sukunimi-info sisältää tietoja 6236 sukunimestä, jotka esiintyvät Suomessa. Sukunimi-infon tarkoitus on kertoa sukunimistä mielenkiintoisesti ja helppotajuisesti. Tiedot on yhdistelty koneellisesti julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. Sukunimi-infossa ovat kaikki sukunimet, joita on käyttänyt vähintään 200 henkeä vuonna 2014. Jonkin verran muitakin on mukana. Artikkeleissa on mainittu runsaasti myös harvinaisempia nimiä, ei kuitenkaan kaikkein harvinaisimpia. Sukunimi-info kertoo nimistä; se ei sisällä sukututkimuksia. Sivuja varten ei kerätä tietoja yksittäisistä suvuista, vaan kyseessä on yhteenveto olemassaolevista tiedoista. 

Tuomas Salste: Sukunimi-info: Nyyssönen

 

 

 
               
 
   
           
© Web programming , design & graphics by Jonni