Historia
Nyyssösten Sukuseura ry
   

 

Nyyssösten suvun historia

Nyyssöset Joroisissa
Nyyssöset Pieksämäellä
Nyyssöset Suonenjoella

Suvun nimet
Sukuvaakuna

Nyyssöset Joroisten Savuniemellä
Ari Kankkunen, Varkaus

Joroisten Savuniemellä Nyyssösten talot on paikannettavissa Sysmäjärven luoteisrannalla sijaitsevan Savilammen ympäristöön.

savuniemi

Nyyssösten kantapaikka Joroisten Savuniemellä, merkitty nuolella. Lähde: Olavi Suhosen karttakokoelmat, kartta oletettavasti 1700-luvulta.

Varhaisin merkintä Nyyssösistä löytyy Savuniemeltä (nykyisessä Joroisissa) Savon vanhimmasta ja luotettavimmasta tietolähteestä, vuoden 1541 Juvan yhdistetystä maa- ja verokirjasta. Kysymyksessä on Lauri Ollinpoika Nyyssönen (lau oll nyszen).

Sama Lauri Ollinpoika esiintyy useina vuosina asiakirjoissa ja vaikka sukunimi on tulkittavissa myös Nissiseksi kirjoitusasun perusteella, on luultavaa, että kyseessä on sama Lauri Ollinpoika Nyyssönen.

Juvan Vesikansan neljänneskunnan viidennessä kymmenyskunnassa, joka lienee silloin tarkoittanut Maaveden kymmenkuntaa, ei esiinny Nyyssösiä/Nissisiä vuonna 1541 Olavi Suhosen tutkimusten mukaan.

Hannes Gebhard on ansiokkaassa Savonlinna-Säämingin oloja koskevassa tutkimuksessaan lisännyt vuonna 1571 tehtyyn Hopeaveroluetteloon sukunimet, jotka ovat saman vuoden tilikirjoissa. Tässä luettelossa Gebhard on tulkinnut kaikki Nyyssöset Nissisiksi (Nijsen, Nissin, Nissinen). Gebhardin luettelossa Juvalle on merkitty vuonna 1571 kahdeksan ja Tavinsalmelle kolme Nissistä. Asian voi kuitenkin nähdä myös niin, että Juvalle jääneet – ainakin Nijsen-nimisiksi merkityt – ovat Nyyssösiä ja Ylä-Savoon muuttaneet Nissisiä.

Vuosina 1562–1576 tulee ensimmäisen kerran esille Lauri Paavonpoika Nyyssösen rinnalla Paavo ja Antti Heikinpoika Kallinen, jotka kirjuri on saattanut sekoittaa Nyyssösiin. Jotta tutkiminen ei olisi liian helppoa, tapahtui myös nimenmuutoksia muuttomatkojen yhteydessä.

Vuonna 1575 on ensimmäinen muuttomerkintä Nyyssösistä, kirjuri on merkinnyt Lauri Paavonpoika Nyyssösen ja Antti Heikinpoika Kallisen Haukivuorelle. Onko kysymyksessä todellinen muutto vai pelkkä kirjurin tekemä asukkaiden siirtäminen, on vielä selvittämättä. Kuitenkin Haukivuoren asiakirjoista Lauri Paavonpoika Nyyssönen löytyy yhdessä Antti Heikinpoika Kallisen kanssa, joka on myös merkitty muuttaneeksi Haukivuorelle.

Kun seuraamme veroluetteloita eteenpäin, niin Lauri Paavonpoika Nyyssönen ja Antti Heikinpoika Kallinen esiintyvät yhdessä aina vuoteen 1581.

Vuonna 1583 Hällinmäelle on merkitty Antti Paavonpoika Nissinen. Merkintä on Hällinmäellä, sillä Savuniemen kymmenkunta oli tuohon aikaan melkein kokonaan autioluettelossa. Sama Antti löytyy Hällinmäeltä myös vuonna 1584 merkinnällä anders polss nijszein, joka taas viittaisi Nyyssöseen. Vuosina 1586–1588 Hällinmäeltä löytyy Paavo ja Lauri Nyyssönen tai Nissinen. Sukunimi on luultavasti Nyyssönen Olavi Suhosen arvelujen mukaan. Vuonna 1584 Paavo löytyy yksinään Hällinmäeltä merkinnällä pouell nijssein.

Vuoden 1590 Savuniemen merkinnät  ovat selvästi Nyyssösiä, mutta Kaitaisten merkintöjä voitaisiin pitää kirjoitusasun perusteella selvästi Nissisinä. Hällinmäen kymmenyskuntaan ei vuonna 1590 ole merkitty Nyyssösiä.

Vuonna 1592 Savuniemellä esiintyy sekä Nyyssösiä että Nissisiä. Tässä on muistettava se aikaisemmin mainittu asia, että kirjuri on saattanut siirtää asukastäydennyksiä varten asukkaita toisen kymmenyskunnan nimiin. Hällinmäellä vuonna 1592 mainittu Heikki Nyyssönenkin on saattanut asua ikänsä Savuniemellä.

Esimerkiksi ankarina katovuosina 1614–1615 vouti joutui asutusjakautuman tasapuolisuuden tähden merkitsemään talonpoikia mielivaltaisesti eri kymmenyskuntiin kuin normaaliaikana; mm. Savuniemellä asuneet Liikkaset/Suhoset on tällöin merkitty Hällinmäen kymmenyskuntaan.

Vuosina 1618–1619 Savuniemi 1 oli merkitty autioluetteloon. Siellä kuitenkin tuolloin asuttiin ja maata viljeltiin. Vuonna 1620 savuniemeläisten talonpoikien nimien jälkeen mainitaan Lasse (Lauri) Pekanpoika Nyyssönen (Olavi Suhosen tutkinta) ja uudestaan apuveroluettelossa samana vuonna Maaveden kymmenyksessä.

Seuraavan kerran törmäämme Nyyssösiin vuoden 1635 myllytullimanttaaliluettelossa (henkikirja), johon on merkitty Heikki Nyyssönen (vaimo ja poika), toinen Heikki Nyyssönen (vaimo ja kaksi tytärtä), Paavo Nyyssönen vaimonsa kanssa ja Lauri Nyyssönen vaimoineen sekä vuoden 1639 maakirjassa, johon on merkitty Paavali (Paavo) ja Hemminki Nyyssönen. Tämä ”Hemminki” on melko varmasti Heikki.

Huomionarvoista on myös merkinnät maakirjassa vuosilta 1636 ja 1637 Juvan pitäjän Joroisten neljänneskunnassa: Hannu Nyyssönen ja Esko Nyyssönen. Nämä Esko ja Hannu häviävät kirjoista eli ovat saattaneet muuttaa muualle tai asuneet edelleen samalla paikkakunnalla, mutta eivät ole maksaneet enää veroa. Tai he ovat kuolleet juuri vuoden 1637 aikoihin.

Sotilasmaakirjassa vuodelta 1711 mainitaan, että Savuniemen eräs talo (3?) on Paavo Nyyssösen ja Juho Suhosen yhteishallinnassa. Todennäköisin vaihtoehto voisi olla Savuniemi 4, koska se on vuonna 1709 todennäköisesti ollut Paavo Suhosen vaimon hallinnassa?

Vuonna 1712 mainitaan, että Savuniemen taloon on merkitty Paavo Nyyssönen yhdessä Juhana Suhosen kanssa isänniksi.

Vuoden 1728 manttaaliluettelon mukaan Savuniemen isännyyksissä on tapahtunut mm. seuraava muutos: Savuniemi 1:ssä isännöi nyt Paavo Suhosen vävy Petter Kiiskinen, jolle tila siirtyi vuonna 1725.

Vuodelta 1746 kiinnittää huomiota se, että Savuniemi 6:n (Leppämäki) isännyys on siirtynyt kokonaan Jussi Paavonpoika Suhoselle (* 1697) ja Savuniemi 3:n (Lokola) isännyys Juhana Suhoselle (* 1703, † 1751).

Manttaaliluettelosta vuodelta 1763 löydämme lopuksi Järvikylästä Savulahteen nimettynä torppari Simo Nyyssösen.

Lähteet:
Olavi Suhonen, Pieksämäki.
Fil. lis. (historioitsija) Erkki J. Hämäläinen, Helsinki.
FM Raimo Viikki, Mikkelin maakunta-arkisto

 

 

 
               
 
   
           
© Web programming , design & graphics by Jonni