Lassilan Nyyssösten lyhyt historiikki

Kristiina Nyyssönen 2.7.2011

Suonenjoen Hulkkolan kylän Lassilan tila oli 1500-luvun puolivälissä todennäköisesti sankkaa metsää. Suomen vakinaisempi asutus oli etelämpänä. Suonteen rantoja käytettiin jo kuitenkin kalastukseen ja metsästykseen. Tehtiin kymmenien kilometrien pituisia kalastus- ja metsästysreissuja nykyisen Joroisten ja Virtasalmen seuduilta Hulkkolaan ja rakennettiin ehkä pieni kalastusmaja, jossa viivyttiin viikkojakin. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen Pähkinäsaaren rauhan raja (v.1323) kulki todennäköisesti pitkulaista Suonteen järveä pitkin. Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa (1523–1560) kehotti savolaisia asuttamaan rajanpintaa, jotta vihollinen ei pääsisi kovin helposti valtaamaan alueita Ruotsi-Suomen puolelta. Voidaan olettaa, että tuolloin se ensimmäinen Lauri Nyyssönenkin kalastusmatkoja Hulkkolanniemeen tehtyään päätti rakentaa tänne vähän pysyvämmän asumuksen, joka vähitellen kasvoi elinkelpoiseksi tilaksi.

Perimätietona Lassilan Nyyssösillä on kulkenut tieto, että ensimmäinen Lauri Nyyssönen olisi tullut Virtasalmen Tikkalanmäeltä. Samansuuntaiseen tulokseen on tainnut tulla Nyyssösten suvun sukututkimuskin. Suonenjokelaisten sukutilojen alkuperää on tutkittu jo 1950-luvulla, jolloin isovanhemmillemme Aaro ja Hilda Nyyssöselle ojennettiin sukutaulu ja tuuliviiri, johon on kaiverrettu vuosi 1635. Myöhemmin on löydetty maakirjoista todisteita, että Nyyssösten suku on hallinnut Lassilan paikkaa jo muutamaa sukupolvea aiemmin.

Nyyssöset levisivät välillä kovastikin Hulkkolan niemelle. Tätä Hulkkolan kylän pohjukkaa kutsuttiin jopa Nyyssölänkyläksi. Muistan lapuudestani joulukortteja, jotka tulivat osoitteella Nyyssölänkylä, Lassila, Suonenjoki.

Jonkin verran suullista perimätietoa on säilynyt esi-isistämme. Tätini Martta Nyyssönen kertoi isältään ja tädeiltään kuulemiaan tarinoita, joita on kirjoitettu muistiin. Martta-tädin kertomana vanhimmat henkilökuvat ovat 1700-luvun lopulta, jolloin Lassilassa temmelsi sisarusparvi: Lauri, Juho, Matti, Antti ja Anna Maria. Matti omasi ilmeisesti sangen jäyhän luonteen. Perimätieto kertoo, että Matti oli ollut kauniina kesäaamuna heittämässä verkkoja Suonteen selällä ja soutajana oli ollut piikatyttö nimeltään varmaankin Lyyti. Matti oli tyttöä kehottanut: ”Souvappas Lystikki!”. Tätä piikatyttö oli jälkeenpäin ihmetellyt toisille palvelijoille: ”Lassilan Matti, vakaisa mies, sanoppas minua Lystikiksi!”. Ilmeisesti tällainen leikinlasku ei Lassilan Matilta tavallisesti tullut kysymykseen.

Vanha päärakennus on alunperin rakennettu v. 1897. Edellinen päärakennus oli vielä sisäänpäinlämpenevä savutupa, jonka Aaro-ukkimme hyvin muisti. Ukki oli 22-vuotias, kun nykyinen päärakennus valmistui. Rakennuksessa tehtiin perusteellinen remontti v. 1970, jolloin puulämmitys vaihdettiin suoraan sähköön ja tuvan suuri leivinuuni purettiin. Aittarakennuksen uudempi osa on vuodelta 1890 ja vanhemman pään ikää ei tiedetä. Toisen rakennusryhmän muodostavat Ukkolan rakennukset, johon nykyinen päärakennus valmistui 1988. Lassilan nykyinen isäntä Juha Nyyssönen perheineen asuu Ukkolassa. Ukkolan harmaa aitta lienee vanhempi kuin Lassilan pihapiirin aitat. Ukkola ja Lassila ovat ehkä kautta vuosisatojen toimineet vuorotellen Lassilan päärakennuksina. Eiväthän veljekset perheineen, ja eri sukupolvet, aina mahtuneet saman katon alle. Meidän lapsuudessamme Ukkolassa asui Lassilan työväkeä perheineen. Leikimme monet leikit ja hiihtokisat Ukkolan lasten kanssa. Kivinavetan seinään on hakattu ilmeisesti navetan rakentamisen aloitusvuosi 1894. Navetta paloi puuosiltaan 2.5.1956, mutta kiviosa on edelleen alkuperäinen. Palo sai alkunsa pärekatolle lentäneestä saunan lämmityksen kipinästä.

Reilun 400 vuoden ajan Lassilan Nyyssöset saivat asua suht´ rauhassa Hulkkolan kylän perukoilla, kunnes vuonna 1974 kauniina syksyisenä iltapäivänä soi puhelin. Martta-täti meni vastaamaan. Puhelimessa oli Savon Sanomien toimittaja, joka kertoi, että Lassilan paikalle aiotaan rakentaa ydinvoimala ja ”oletteko valmiita lähtemään?” Kävi ilmi, että seutukaavaliitolla oli jo hyvin pitkälle tehdyt suunnitelmat ydinvoimalan rakentamisesta Lassilan kohdalle. Parin vuoden ajan olimme median polttopisteessä: TV, radio ja lukuisat lehdet kävivät haastattelemassa ja kuvaamassa. Hulkkolan kylän asukkaat aloittivat topakan vastustuksen atomivoimalan rakentamista vastaan. Kutsuttiin asiantuntijoita puhumaan ja järjestettiin mielenosoitus Suonenjoen keskustassa ja atomisoutu ympäri Hulkkolanniemen. Nyt Fukushiman voimalaonnettomuuden myötä Helsingin Sanomat muisti taas meidät ja kävi muutama kuukausi sitten Lassilassa kyselemässä, miltä ydinvoiman uhka silloin lähes 40 vuotta sitten tuntui.

Ydinvoimalauhka peruuntui ja Nyyssöset saavat jatkaa asumistaan kauniilla Suonteen rannoilla. Sisaruksistamme Eeva on eläköityneenä emäntänä rajanaapurissa Seppälässä, joka Isojaon aikoihin tunnettiin Tuomaala-nimisenä tilana. Espoolaistunut Lauri perheineen viettää lomansa Mäkituvassaan Lassilan ja Seppälän välissä. Hämeenlinnalaistunut Riitta puolisoineen sekä allekirjoittanut viettävät lomiaan vanhassa Lassilan talossa.