Heikki Nyyssönen 2013

Sukukirjassa (taulu 2574) Tossavalan Orkootmäessä asunutta Juho Nyyssöstä kutsutaan uudistorppariksi ja niittyvahdiksi. Jälkimmäinen nimike tarkoittaa seuraavaa. Keväällä karja laskettiin laitumelle ja ohjattiin paimenen saattelemana metsään. Siellä lehmät saivat liikkua vapaina koko päivän. Illalla ne sitten tuotiin kotitarhaan lypsettäväksi ja yöpymään. Kevätkylvöjen jälkeen myös hevoset vietiin metsälaitumelle.  Kun hevoset – ja lehmät niiden perässä – pyrkivät karkaamaan metsästä peltoja ja niittyjä tallomaan, isännät panivat poikasia, tai palkkasivat aikuisia miehiä, niittyvahdeiksi, häätämään hevoset ja karja takaisin metsälaitumille. ”Aseenaan” niittyvahdilla oli äkäisesti räpättävä räikkä. Juholla ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Liisa Mustosella oli useita lapsia, joista vanhimmat olivat Kustaava ja Aatami. Kustaava avioitui Leppävirran Sorsakoskella syntyneen Kustaa Åbergin kanssa. Hänen syntymäpaikakseen on merkitty Sorsakosken saha. Sahalla Kustaa teki myös elämäntyönsä.

Sorsakosken teollinen historia alkaa vesisahasta, jonka eversti Herman von Burghausen perusti 1787. Burghausen-suku on lähtöisin Saksan Thuringenistä. Hermanin isä, joka oli myös Herman ja sotilasarvoltaan eversti, komensi Kaarle XI:n Tanskan sodassa kuuluisaa Mustaa Rykmenttiä.  Herman omisti Kerimäellä Moiniemen eli Moijin kartanon. Moiniemi kuuluu nykyään Savonlinnan kaupunkiin. Sahan ympärille kehittyi pieni teollisuusyhdyskunta. Yhtiö vastasi asuntojen ja peruspalveluiden rakentamisesta. Työväen asuntoalueet sijaitsivat tehdasalueen ympärillä. 1800-luvun alussa Sorsakosken teollisessa historiassa tapahtui käänne, kun saha ja alueen kiinteistöt siirtyivät viipurilaiselle Hackman & Co:n kauppahuoneelle. Hackmanilla oli useita sahoja eri puolilla Itä-Suomea. Sorsakoskesta tuli Hackmanin yhtiön sahaustoiminnan keskuspaikka. Tänä päivänä Hackman tunnetaan aterimistaan, mutta yhtiö aloitti sahateollisuus- ja puutavaraliikkeenä. Johan Friedrich Hackman oli saksalainen, niin kuin nimestäkin voi päätellä. Hackman saapui Lyypekistä hansakaupunki Viipuriin 1777. Suku oli tunnettu kauppiassuku Bremenissä. Hackman aloitti uransa erään varakkaan porvarin kirjanpitäjänä. Viipurin kauppahuoneen Hackman perusti yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa. Kauppahuone myi aluksi suolaa ja siirtomaatavaroita.

Kustaa ja Kustaava Åbergin vanhin lapsi Anna Åberg oli kahdesti naimisissa, ensin Taavetti Angeriaksen ja sitten Pekka Wrightin kanssa. Avioliitto Taavetin kanssa kesti vain kolmisin vuotta ja sen päätyttyä Taavetti  muutti Amerikkaan. Pekka Wright, Anna Åbergin toinen puoliso, oli hänkin kahdesti naimisissa. Pekan ensimmäinen vaimo oli Iida Maria Ursin. Wrightit ja aateloidut von Wrightit ovat tunnettu suku. Suku on alun perin Skotlannin Dundeesta, mistä kauppias suutarimestari ja oltermanni Georg Wright muutti Viron Narvaan noin 1630. Wrightin jälkeläisiä muutti Suomeen, mm. Rantasalmelle ja Leppävirralle. Veikko Nyyssönen Silvastinmäeltä muistaa Pekka Wrightin Hackmanin hevoskuskina, ”jolla oli päällään hyvä turkki ja jaloissa kiiltävät lapikkaat.”

Anna Åbergin (o.s. Nyyssönen) nuorempi veli Heikki (Sukukirja I, taulu 2589) kuoli sisällissodan aikana Varkauden Huruslahdessa valkoisten ampumana.  Huruslahden arpajaisina tunnetut teloitukset olivat osa ns. valkoista terroria. Teloitukset pantiin toimeen välittömästi Varkauden kauppalasta helmikuussa 1918 käydyn taistelun jälkeen. Tällöin teloitettiin 90 punaista ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Siitä tulee nimitys ”arpajaiset”. Leppävirran sotasurmatilastosta löytyy myös toinen Åberg, nimeltään Aarne Aksel. Hänet ammuttiin maaliskuussa 1918.

Kuten edellä on mainittu, Kustaava Nyyssösellä oli myös Aatami-niminen veli. Aatami avioitui Anna Kaisa Menlösin kanssa. Ruotsin kielen sana ”menlös” tarkoittaa viatonta. Viattomien lasten päivä (28.12) oli vuoteen 2001 asti ruotsiksi Menlösa barns dag. Sitten päivä nimettiin uudelleen ja nimi on nykyisin Värnlösa barns dag. Syy nimen muutokseen oli sekaannus: sana ”menlös” (viaton) sekoitettiin sanaan ”meningslös” (merkityksetön, hyödytön, typerä).

Aatamin ja Anna Kaisan poika Aapeli taisteli sisällissodassa myös punaisten puolella. Aapeli joutui valkoisten vangiksi ja sai kuritushuonetuomion. Hänestä kehittyi sitten ”raisujen nuoruusvuosien jälkeen kaikkien arvostama hieno mies”.  Aapeli teki tehdastöitä usealla eri paikkakunnalla, mm. Johanneksen ja Kaukopään sellutehtailla. Johannes on entinen Suomen kunta Viipurinlahden itäpuolella. Kaukopää on osa Imatraa ja vanhaa Ruokolahtea. Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään sellutehdas valmistui vuonna 1935.  Aapeli pysyi poikamiehenä. Hän harrasti mm. mandoliinin soittoa ja kirjoittelua. Runoistaan Aapeli kuuluu valitettavasti hävittäneen suurimman osan.