Tutkimustilanne marraskuussa 2010

Tutkimustuloksia:

• Nimenkantajia 3790 kpl.
• Virtasalmen Längelmäen sukuhaaran kantaisän Pekka Nyyssösen esipolvet ovat selvinneet. Pekka on syntynyt noin 1672 Pieksämäen pitäjän Tikkalanmäessä. Hänen isänsä on Heikki Paavonpoika Nyyssönen, jonka esi-isät johtavat suvun yhteiseen kantaisään Olli Nyyssöseen.
• Ähtärin ja Evijärven Nyyssöset on yhdistetty toisiinsa. Evijärvellä itsellisenä asunut Erkki Laurinpoika Nyyssönen on syntynyt noin 1679 Ähtärin pitäjän Ähtärinkylän Nyyssölä-tilalla. Hänen isänsä on Lauri Laurinpoika Nyyssönen, jonka esi-isät johtavat Lauri Nyyssöseen, joka viljeli Ähtärin Nyyssölän tilaa 1620-luvun alussa. Tämän Laurin alkuperää on kuitenkin mahdoton selvittää asiakirjojen avulla.
• Rautalammin Nyyssöset on yhdistetty pääsukuun. Pieksämäen pitäjän Kähkölän kylällä torpparinpoika Pekka Pekanpoika Nyyssösen (s. n. 1769, taulu 2862) rippikirjamerkintä on aiemmin tulkittu kuolinajaksi, mutta se onkin muuttomerkintä Rautalammille vuonna 1789. Eli tästä Pekasta polveutuvat Rautalammin Nyyssöset.
• Kantatilojen isojakoasiakirjat suomennettu (Sydänmaa 12, Kähkölä 1, Hulkkola 1, Savuniemi 5–7, Längelmäki 8).
• Kantatilojen isojaon aikaiset kartat sukuseuran arkistossa.
• Ähtärin Nyyssöset vuosina 1621–1762 (viisi polvea).
• Karjala-tietokannan Nyyssöset 1900–.
• Pieksämäen Nyyssöset 1900–1908.
• Leppävirran Nyyssöset 1904–1908.
• Talonhaltijaluettelon täydennys.

Meneillään olevat tutkimukset:

• Tutkimuksia Joroisten Savuniemen ja Suonenjoen Hulkkolan sukuhaaroista.
• Joroisten Nyyssöset (1900–).
• Rautalammin sukuhaaran tutkimus.
• Pohjanmaan Järviseudun Nyyssösten eli Kupiloiden tutkimus.
• Joroisten ja Pieksämäen käräjillä 1600-luvun keskivaiheilla olleita Nyyssösiä.
• Inkerinmaalle 1600-luvulla muuttaneita Nyyssösiä.
• Muualla Savossa kuin Pieksämäen suurpitäjässä 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa esiintyneitä Nyyssösiä.
• Ns. Vanhan Suomen alueen Nyyssöset.